Minulla alkoi olla niin paljon lankaa, ja sitäkin enemmän suunnitelmia, että halusin aloittaa lankakirjanpidon. Näin kokonaisuutta olisi helpompi hallita. Työvälineiden kirjanpito minulla jo olikin kunnossa, ja kuljetan listaa puikoista ja koukuista koko ajan lompakossani. Ei tule ostettua samoja kokoja joita jo ennestään löytyy.

Keittiövaakaa minulla ei ole, mutta vajaiden kerien painon tietää summittaisesti ihan näppituntumalla. Ja jos haluan tietää tarkan painon, olen ihan pokkana punninnut kerän hedelmävaa'assa kauppareissulla ollessa.

Lankojen yhteismäärä oli yllättävä; ei kuitenkaan siksi että niitä olisi ollut odotettua enemmän, kuten monilla tuntuu käyvän. Tiesin, että lankoja olisi yli viisi kiloa, mutta arvelin ettei kuitenkaan yli kymmentä. Ja niinhän se loppusaldo sitten olikin jotain siltä väliltä: 7,5 kiloa.

Saldo tosin on jo kasvanut, vaikka valmiita töitäkin on tullut. Jostain syystä tähän neulomisharrastukseen nimittäin liittyy taipumus lankojen hamstraamiseen. Edes pienissä määrin. Ostoksia on kertakaikkiaan tehtävä, kun löytyy jotain erityisen ihanaa väriä tai materiaalia, vaikka käyttötarkoitusta ei vielä olisikaan mielessä. Niinpä minäkään en voinut vastustaa uusien lankojen ostamista, kun löysin ihanan pehmeitä bambulankoja alle puoleen hintaan. Ihan piti kahteen kertaan käydä niitä hamstraamassa, yhteensä 550 gramman verran. Niistä voi neuloa jotain kivoja kesäneuleita Ellalle. Harmi ettei sinistä ollut kuin tuo yksi kerä. Sävy on ihanan taivaansininen. No, saapa tuosta yhdestäkin kerästä tehtyä vaikka raitoja.

Ja se loppusaldo.... Se  on nyt 8050 grammaa. Onneksi seuraava työ valmistuu kohta, niin saan saldoa pienemmäksi.