Ellan synnyttyä huomasin, että vauvat ovat melkoisia "kynäniskoja". Aiemmin liian ahtaaksi luulemani pääntie punaisessa vauvannutussa osoittautui siis ihan hyväksi. Niinpä jatkoin reunan koristevirkkausta myös pääntielle. Samalla virkkasin nuttuun koristeeksi kukan. Nutusta tuli varsin söpö! Liian isohan se vielä on, mutta onpa sitä silti tullut käytettyä. Ainakaan ei sormet palele, kun hihoissa on tarpeeksi pituutta.
Nyt suunnittelen jo uutta nuttua, joka olisi vähän sopivamman kokoinen. Aion tehdä sen samanlaisella yksinkertaisella periaatteella kuin tämänkin nutun, mutta toki erilaisella langalla ja erilaisilla yksityiskohdilla. Toivottavasti ehdin saada jotain valmista aikaiseksi... On vähän tämä neulomisaika ollut vauvan kanssa hakusessa!
Kommentit